Viimeisessä yleisessä kokouksessa pohdittiin Kitaksentien ja Storuddintien osakkaiden erilaista tilannetta. Lähtökohtaisesti aiempi ajatus siitä, että kummankin tien osakaskunta hoitaisi oman tiensä asioita tuntuu jälkeenpäin paremmalta vaihtoehdolta kuin nykyinen. Teiden tarpeet poikkeavat toisistaan ja vaativat erilaisia hoitotoimenpiteitä sekä muita päätöksiä.
Nykyinen yhteinen tienhoitokunta on juridisesti ongelmallinen. Ristiin tehtäviä päätöksiä ei voida suosia eikä jääviyspykälä aina ole riittävän itsestään selkeä, koska vahingossa saattaa syntyä virheellisiä päätöksiä. Jos myöhemmin joudutaan joitain vastuukysymyksiä selvittämään, mahdollinen muotovirhe päätöksenteossa on hankala asia. Se saattaa mitätöidä tehdyt päätökset.
Storuddin tiekunnan tienhoitotoimikunnassa olemme pohtineet asiaa ja tulleet siihen lopputulokseen, että Kitaksentien hoitokunta tulisi perustaa uudestaan, jolloin se hoitaisi tiensä asioita. Nykyinen Storuddin tiekunta jatkaisi oman tiensä asioissa.
Tässä mielessä ehdotamme, että Kitaksentien varrella asuvat osakkaat valmistelisivat oman hoitokuntansa perustamista. Yhteistyötä tämän jälkeen varmaan olisi syytä harkita, jopa tehdä, esimerkiksi silloin kun ostetaan tienhoidon ulkopuolisia palveluita, kuten hiekoitusta, aurausta jne.
Ystävällisin terveisin
Tienhoitotoimikunta
Kaksi erillistä tiekuntaa tuntuisi toimivan käytännössä paremmin.
Hei,
Vastaan äitini Anja Melart tunnuksella. Olen tilannut omat tunnukset.
Tiekunnan viestissä todetaan että:
“Nykyinen yhteinen tiehoitokunta on juridisesti ongelmallinen. Ristiin tehtäviä päätöksiä ei voida suosia eikä jääviyspykälä aina ole riittävän itsestään selkeä, koska vahingossa saattaa syntyä virheellisiä päätöksiä. Jos myöhemmin joudutaan joitain vastuukysymyksiä selvittämään, mahdollinen muotovirhe päätöksenteossa on hankala asia. Se saattaa mitätöidä tehdyt päätökset.”
Katsoin Suomen Tieyhdistyksen sivut ja olen aiemmin tutkinut lainsäädäntöä yksityisteistä. En tunnista että nykyisessä yhteisessä tiehoitokunnan mallissa olisi erityistä juridista ongelmatiikkaa.
Ristiin tehtävät päätökset tarkoittavat tilannetta jossa sama henkilö on jäsenenä useammassa kuin yhdessä tieyhdistyksessä. Tälläinen tilanne ei ole todennäköinen Storuddintien ja Kitaksentien yhteydessä.
Tiekunnan päätöksien tulee luonnollisesti olla hyvin valmistettuja ja perusteltuja ja päätöksien valmistelun yhteydessä on normaalia tarkistaa mahdollinen jääviys ja eturistiriidat. Tämä periaate ei mitenkään eroa tilanteesta jossa tiehoitokunnat olisivat erillisiä.
Storuddintie ja Kitaksentie ovat erillisiä ja se on tässä yhteydessä etu.
Mitä etua Storuddintien tiekunnalle olisi eriyttämisestä? Yleensä tiehoitokuntia pyritään yhdistämään jotta voidaan hyödyntää kaikkia resursseja, tehostaa tienhoitoa ja saada skaalaetuja sekä ennenkaikkea voidaan vähentää hallinnollista taakkaa.
Kitaksentien osalta hallinnollinen lisätyö on ollut marginaalinen (laskutus, muu hallinnollinen työ). Oletusarvoisesti tilanne ei muutu ratkaisevasti jatkossakaan.
Vastaavasti Kitaksentien tiekunnalle tulisi suhteettoman paljon hallinnollista työtä ja tiehoitokunnan perustaminen voi olla käytännön perusasioiden takia hankalaa – esim uuden pankkitilin avaaminen ei välttämättä onnistu uudelle tiehoitoyhdistykselle jolla ei ole y-tunnusta.
Tiekunnat ovat olleet yhdessä ja yhteistyössä vuosien ajan eikä yhdessä oloon ole liittynyt ongelmia, päinvastoin yhteistyöstä on ollut hyötyä molemmille. Kitaksentien kannalta eriyttäminen on huono vaihtoehto eivätkä Kitaksentien osakkaat näe siitä mitään etua eikä sitä puolleta.
Kävin keskustelun Kitaksentien osakkaiden kanssa sähköpostitse ja ehdotuksemme on että tukisimme yhteistyönä yhteistä tiehoitokuntaa. Tämä tarkoittaa että Kitaksentien osakkaat voivat laatia itsenäisesti kunnossapito – ja hoitosuunnitelman Kitaksentien osuudelle ja yhdessä Storuddintien kunnossapitosuunnitelman kanssa voidaan suunnitella yhteiset hoito-ja kunnostustoimenpiteet.
Tämä minimoisi yhteisen tiekunnan hallinnollisen lisätyön ja samalla varmistaisi isomman tieyhdistyksen kaikkia osapuolia koskevat edut.
Ystävällisin terveisin,
Jan Melart
Hei!
Kyllä minunkin mielestäni kaksi erillistä tiekuntaa olisi parempi.
Toki kuitenkin yhteistyö erinäisissä käytännön kysymyksissä olisi varmasti hyödyllistä.
Ystävällisin terveisin,
Seppo Sirkko
Lyhyt historiakatsaus. Tiekunnat toimivat erillisinä tiekuntina noin viisikymmentä vuotta. Silloin oltiin siinä uskossa, että Storuddin tiekunnan vastuu alkoi Kitaksen kääntöpaikasta eteenpäin ja toisen tiekunnan vastuu alkoi Storuddintien ja Kitaksentien tiehaarasta. Näin ollen Kitaksentien käyttäjät olivat molempien tiekuntien osakkaita. Storuddin tiekunta laskutti joka vuosi 150 m:n mäkiosuudesta. Tämä oli painava syy tiekuntien yhdistämiselle noin 20v sitten.
Noin kymmenen vuotta sitten ilmeni Uudenmaan ELY.keskuksen mittauksissa, että Storuddin tiekunnan vastuu alkaa vasta mäen alapuolella olevan puron kohdalla. Tämä tarkoittaa, että Kitaksen tien käyttäjät eivät enää käytä metriäkään Storuddintien varsinaista tieosuutta. Yksi painava syy yhdistymiselle on siis kymmen vuotta sitten poistunut.
Mielestäni tiekunta voi jatkaa nykymuodossa. Tämä vaatii kuitenkin, että ymmärretään tieosuuksien hoidon poikkeavan toisistaan. Mikäli tämä ei toteudu, on parempi, että toimitaan kahdella erillisellä tiekunnalla.
Hei,
Alkuperäinen keskustelu alkoi näkemyksestä että yhteinen tiehoitokunta olisi juridisesti ongelmallinen.
Jos tätä kysymystä ei oteta huomioon niin mitä käytännön etua eriyttämisestä olisi?
Onko mitään konkreettista etua vai onko kyse mielikuvista?
Kuten totesin, voin käyttää aikaani siihen että tehdään pohjatyöt ja todetaan tienhoidon olevan hyvin erilaista ja tehdään selkeät erittelyt eri tienosuuksille ja kirjataan asiat. Voin tämän tehdä Kitaksentien osalta.
Yhdessä voidaan sitten käytännön asioissa saada voluumi etuja ja vähentää kokonaistyön määrää.
Ystävällisin terveisin,
Jan Melart
Hei
Ajatus eriyttämisesta tarkoittaa, että tien käyttäjät päättäisivät vain oman tiensä asioista, ei toisen tien käyttäjien tieasioista. Ongelmia jääviydestä ja eturistiriidoista voi aiheutua ristiin päättämisestä, ei Janin mainitsemista eri tieyhdistysten jäsenyyksistä.
Janin mainitsema oman tien hoitosuunnitelma palvelee vain, jos siitä päättää sen tien tiekunta. Muuten se vain lisää hallintovaivaa, johon Kitas ei nytkään juuri osallistu. Yhteistyö hankinta asioissa voi olla hyödyllistä, jos ei siitä aiheudu korvauksetonta lisätyötä
Oma ääni tiekokouksissa kuuluu paremmin omista asioista päätettäessä.
Ja välillä koko tiekunnalla on myös ollut iloa ja hyötyä miestä Kitaksentiestä esimerkkisi kun Timo Nyman vuosina jotain 2012-2019 oli tiekunnan ”tiemestari” puheenjohtajan rinnalla ja myös teki paljon käytännöllistä tien hyväksi, täytti itse kuopia ja pystyi punaiset aurauskepit ynnään muuta, ja ehkä tulevaisuudesta joku Kitaksentiestä on aktiivistesti mukana taas. On kai parempi kun on suurempi määrä ihmisiä (kiinteistöjä) mukana tiekunnassa, eikä Hemisvikenissäkään on oikeastaankaan niin hirveän monta kiinteistöä. Eikä meistä Kitaksentiestä todella on ollut paljon vaiva. Ja tämä talvi, jos tiekunnat olisivat erilliset, olisiko meillä edes ollut sama lumiauraaja? eli yhtään sanottu että yhteistyö olisi varmaa ja sen hyödyt todellisia tulevaisuudessa (turha niistä nostaa ylös), eikä mitä yhteistyö ollut ikinä kun oli kaksi tiehoitokuntaa, sellaista vaan jää sitten. Nykyinen malli on toiminut mainiosti, kunnes nykyinen hallitus, keksi teoreettisia ongelmia. Ja tulee tosi kallis tietoimitus maanmittarin kansa jo muodostetaan erilliset tiekunnat, eikä hakija taatusti tule olemaan Kitaksentiestä. Kallis myös sen takia että Kitaksentiellä on yhteisalue (samfällighet), jossa on yli 40 kiinteistöä moni myös Kitöstä, ja vain noin 10 kiinteistölle on todettu tieoikeus omasta pyynnöstä ja muut ei selvitetty. Jos tiekunta nyt perustaisi, ne kaikki pitää selvittää maanmittauslaitoksen tietoimituksessa. Ja uusi tiekunta muodostetaan, myös nyt yhteinen kassa pitää jakaa jotenkin.
Kitaksentiellä ei vaan löydy ymmärrystä miksi me pitäisimme muodostaa uutta tiekunta. Uskallan väittää ja sanoa ettei kukaan täällä haluaa jättää nykyinen tiekunta. Meillähän jo oli ja on kokemusta omasta tiekunnasta, ja se ei vaan toiminut, ehkä jotenkuten ihan alusta kun oli edes hieman intoa. Liian vähä ihmisiä kerta kaikkia täällä. Ei toiminut edes kun täällä oli 4 kiinteistöä vuoden ympäriasuvista, välillä jopa yli 10 henkilöä ja aluksi myös kauppa, nyt on vain yksi joka on vakioasuvaa. Silloin hoiti sama henkilö (isäni) sen yli 20 vuotta + kauppias aktiivinen ja oli oma lumiaura, kunnes lopullisesti Storuddin tiekunta otti ystävällisesti meidät vastaan. Nyt olemme kuitenkin olleet mukana tiekunnassa yli kolmasosa sen olemassaolossa, kai Storuddin perustettiin joskus 60-luvun puoliväliin jälkeen kun tie rakennettiin. Emme Kitaksentieltä kai ikinä ollaan vaadittu mitä erikoista, ja ollaan oltu tyytyväisiä, eikä kai ikinä estäneet mitään hanketta Hemisvikenissä väärällä ja vastaisella äänestyksellä, toki asfalttikysymys hyvässä ja pahassa voisi koskea meitäkin pitkällä juoksussa, mutta saittehan se pykälän § 31 säännöissä että emme äänestä asfalttikysymyksessä, ja sitten se on hyvä meille noinkin. Emme kuitenkaan olisimme pilannut Hemisvikenin enemmistön toivo siinäkään. Ja jokaisen puheenjohtajan kansa ja tiemestarin kansa on sujunut tosi hyvin. Please, turhaa heittää meidät ulos ja aiheuttaa ongelmia, ja turhaa keksiä teoreettisia ongelmia että emme sopi mukana jos tiet ovat erilaisia, yksi tie saa asfalttia ja meidän on yksinkertainen hiekkatie. Emme ole tehneet haittaa tai ongelmia tiekunnalle, enkä haluamme. Storuddin tiekunta on kuitenkin myös meidän tiekunta. Ja toivottavasti teillä myös tulevaisuudessa joskus on joku mukana täältäpäin hoitamassa tiekuntaa.